sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Minä ja metsä

Kaupunkilaistyttönä suhteeni metsään on etäinen. Kun ajattelen metsää, minulle tulee mieleen koulun lenkki- ja suunnistustunnit eli mustikoiden syönti. Metsä on paikka, jossa on pururataa kilometri kaupalla ja puita niin tiheässä ettei metsää juuri meinaa nähdä niiltä. Koulun liikuntatuntien loputtua metsä on ollut minulle se vihreä raja keskustan jälkeen.


Yksin ollessa metsä tuntuu suurelta. Jos pitäisi ajatella mikä sana tulee mieleeni metsästä se on pitkä. Pitkiä polkuja, pitkiä puita ja pitkiä metsärajoja. Päätinkin kuvatessa ottaa kuvia näistä pohtimistani asioista: pitkät linjat, eksyksissä olo ja koulu. Keskityin kuvaustekniikassa enimäkseen jalustan kanssa kuvaukseen, syvyystunnelman saantiin ja pitkiin linjoihin.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti